Sananvapaus vs. vihapuhe. Siinä on vastakkainasettelu, jota ei varmasti kukaan osaa, uskalla tai halua ratkaista. Nykyään tuntuu että tietyistä tahoista mainitseminen puheessa on hyvinkin lähellä vihapuhetta jo heti kättelyssä. Sananvapaudesta viis jos joku löytää syyn leimata sanotun tai kirjoitetun mielipiteen vihapuheeksi. Itse koen että tämä on hyvin syrjivää toimintaa yleistä sananvapautta kohtaan, ja lisäksi myös varsin epädemokraattista. Vähemmistöryhmistä eritoten puhuttaessa on suu pidettävä hyvinkin soukalla ettei pahoita kenekään mieltä, vaikka taitaa käydä niin että pelkkä puhe riittää satuttamaan herkimpiä.
Onko ihmisille tullut yllätyksenä että seksuaalivähemmistöistä, maahanmuutosta ja tasa-arvosta käyty puhe on yleistynyt vuosi vuodelta ja siitä on haluttu tehdä avoimempaa ja ns. 'normaalia'?
Tervetuloa todellisuuteen! Yleensä kun asioista puhutaan enemmän, myös toisen ääripään mielipiteet vilkastuu, kasvaa ja saattavat saada samankaltaiset kiihkoilijat liikkeelle, kuin minkälaisia nämä puolestapuhujat ovat?
Tällaisen perheeseensä, itseensä, lähipiiriinsä, työhönsä, harrastuksiinsa ja jokapäiväiseen arkeensa yleensä tyytyväisen miehen toimintaa ei paljoakaan ohjaile se mitä joku puhuu seksuaalivähemmistöistä tai maahanmuuttajista. Sen sijaan sellainen positiivinen tai negatiivinen asioiden esilletuonti saa hyvin herkästi mielen ärsyyntymään molempiin suuntiin. Onko pakko haukkua aina toisia, jossei näiden toisten elämä suoraan tai edes epäsuoraan vaikuta juuri sinun elämääsi? Entäpä onko omaa tai suoraan / epäsuoraan omaan lähipiiriin kuuluvan onnellisuuden tai erillaisuuden julkituominen ihan pakollista homo-/lesbo- tai maahanmuuttoasioissa?
Itse olen huomannut ainakin sen että "jokainen tuntee jonkun homon". Ja suvaitsevaisistakin ihmisistä löytyy "sopivissa" piireissä se vihapuhuja. On hauska heittää homoläppää, jos tietää ettei kukaan huutele sanomisista eteenpäin. Tai voi rauhassa toitottaa neekeri-sanaa, jos ko. sana sopivasti taittuu jonkin tarinan runkoon.
Omakohtaisesti mainitsen että aktiivisesti vähemmistöjä puolustava taho kertoi minulle - neutraalin ajatusmallinsa kanssa elävälle ihmiselle - vitsejä joissa yhdistyy sekä maahanmuutto että seksuaalinen vähemmistö?
Ja tasa-arvosta omat lauseensa; -Sen ylistetty esilletuominen kymmenenvuoden syklissä on nyt ilmeisesti saavuttanut huippunsa. Vai mitä mieltä olette televisiossa itkevästä naisesta, kun työssä johon on valittu, tulee niin suuri este vastaan että ei poraamatta kestä?
Ehdotan että jokainen hoitaa vain oman tonttinsa näiltä saroilta ja pitää mielipiteet omakohtaisen elämän kokemuksista riippuvaisina eikä jakaisi vanhoja kliseitä kuulopuheista.
Hauskaa joulua jokaiselle heterolle, homolle, lesbolle, maahanmuuttajalle, naiselle ja miehelle suomessa ja suomen ulkopuolella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti